Mistä päänsärystä kärsit?
Tee testi täällä!

Jatkuva päänsärky

Jatkuva päänsärky voi johtua useista eri syistä. Päänsärky tarkoittaa päässä, kasvoissa ja joskus niskassakin ilmenevää kipua. Kipu voi olla puristavaa, jomottavaa tai tykyttävää ja se voi alkaa äkillisesti tai vaivihkaa. Lisäksi päänsärky voi ilmetä yksittäisissä tilanteissa tai säännöllisemmin.

»Mistä päänsärkysi johtuu?«

Aloita testi
Päänsäryn voimakkuus vaihtelee, samoin kuin se, onko päänsärky jatkuva vai ohimenevä. Päänsärky on ilmenemismuodosta riippumatta hyvin tavallista ja niinpä lähes kaikilla ihmisillä on ollut sitä joskus. Päänsärkyä on kaikenikäisillä, myös lapsilla ja nuorilla. Tavallisinta päänsärky on 20–30 vuoden iässä, jolloin 90 %:lla kaikista naisista ja 75 %:lla kaikista miehistä on toisinaan päänsärkyä. Iän karttuessa päänsärky vähenee ja 70 vuotta täyttäneistä 50 %:lla naisista ja 25 %:lla miehistä esiintyy päänsärkyä.
diagram-horton
Mistä syistä päänsärky voi johtua?

Päänsärky voi johtua useista eri tekijöistä. Aivojen hermokudoksessa ei ole kipureseptoreita, vaan kipu välittyy kipuherkkien hermojen kautta aivojen suurista verisuonista, aivokalvoista ja kalloa ympäröivistä luukalvoista. Se, missä kohdassa päätä pääkipu tuntuu, riippuu kipua välittävistä hermoista. Kipu voi esimerkiksi välittyä silmän hermoihin, jolloin päänsärky tuntuu silmän seudussa tai otsalla. Jos kivun välittäjinä ovat kaularangan yläosan hermojuuret voi kipu tuntua takaraivolla.

 

»Hermosto sisältää hermosoluja ja näiden tukisoluja. Hermosto säätelee kehon toimintoja ja vastaa ihmisen tietoisuudesta ja älystä.«

Tavallisia syitä päänsärkyyn
1
Ohimenevä satunnainen päänsärky voi johtua esimerkiksi nestehukasta, alhaisesta verensokerista, levottomuudesta, stressistä, univajeesta, voimakkaasta rasituksesta, näön virheistä, hormonimuutoksista, tupakoinnista, alkoholista, suuresta kofeiinimäärästä tai alkoholin, nikotiinin, lääkkeiden tai huumausaineiden vieroitusoireista.
2
Toistuva päänsärky voi johtua erilaisista psykologisista tiloista ja tunne-elämän rasituksista. Stressi, levottomuus, väsymys, univaje, lihasjännitykset, leukojen yhteen puristaminen, hampaiden narskuttelu ja masennus voivat usein altistaa päänsärylle.
3
Jatkuva päänsärky tai usein toistuva päänsärky on tutkittava, jotta se voidaan diagnosoida oikein. Kyseessä voi olla esimerkiksi niskalihasten jännityksestä johtuva jatkuva päänsärky, migreeni tai sarjoittainen päänsärky. Nämä päänsärkytyypit voivat ilmetä myös kroonisina. Päänsärky on kroonista, jos sitä on ollut vähintään 15 päivänä kuukaudesta kolmen viimeksi kuluneen kuukauden aikana.
4
Sairaudet Päänsärky voi olla erilaisten sairauksien oire. Päänsärkyä ilmenee usein vilustumisen, influenssan tai muiden virus- tai bakteeriperäisten infektioiden yhteydessä. Harvinaisemmissa tapauksissa se voi olla merkki myös vakavammasta sairaudesta. Päänsärkyä esiintyy esimerkiksi anemian, korkean verenpaineen, munuaisten vajaatoiminnan, hormonaalisten sairauksien ja muiden aineenvaihdunnan häiriöiden yhteydessä sekä kuukautiskierron eri vaiheissa. Päänsärky voi olla oire myös erilaisista aivoihin liittyvistä sairauksista.
5
Lääkkeet Myös päänsäryn hoitoon tarkoitetut lääkkeet voivat aiheuttaa pitkäkestoista päänsärkyä. Näin voi käydä jos päänsärkyä hoidettaessa käytetään liiallisia määriä kofeiinia, tulehduskipulääkkeitä, opiaatteja, ergotamiinia tai triptaaneja sisältäviä lääkkeitä. Päänsärkyä voi esiintyä myös nitraattien, ACE-estäjien, kalsiumestäjien, estrogeenin, isotretinoiinin ja sildenafiilin haittavaikutuksena.
Primaarinen päänsärky

Primaarinen päänsärky tarkoittaa, että kyseessä on itsessään sairaus, joka ei ole seurausta muusta sairaudesta tai tilasta. Esimerkkejä ensisijaisesta päänsärystä ovat jännityspäänsärky, migreeni ja sarjoittainen päänsärky. Jännityspäänsärky ja migreeni ovat näistä tavanomaisimpia ja niitä onkin 90 %:lla ihmisistä, jotka hakeutuvat hoitoon päänsäryn vuoksi.

horton-p

1
Jännityspäänsärky on puristava, jomottava päänsärky, joka tuntuu joko päätä ympäröivänä pantana tai paikallisesti otsassa tai takaraivolla. Se voi tuntua myös painona päälaella.

Jännityspäänsärkyä ilmenee niin miehillä, naisilla kuin lapsillakin. Yleisintä se on 20–40 vuoden iässä. Monilla jännityspäänsärky alkaa päivän aikana, mutta myös aamulla voi herätä pää kipeänä. Esiintymistiheys vaihtelee ja päänsärky voi olla satunnaista tai päivittäistä ja kestää yhtäjaksoisesti useita päiviä. Laukaisevia tekijöitä voivat olla jännitykset, univaje, stressi, levottomuus tai masennus. Hoitoon hakeutuvilla toistuva päänsärky on ollut ongelmana usein kuukausien tai vuosien ajan.

2
Migreeni on usein voimakasta, vaikea-asteista ja tykyttävää päänsärkyä, joka voi tuntua toisella tai kummallakin puolella päätä. Migreeniä on viidesosalla naisista ja kymmenesosalla miehistä ja myös lapset voivat sairastaa sitä.

Migreeni ilmenee kohtauksina, jotka kestävät yleensä 4–72 tuntia ja fyysinen liikunta ja pään liikuttaminen usein pahentavat kipua. Päänsäryn lisäksi migreenin tyypillisiä oireita ovat pahoinvointi, oksentelu sekä ääni- ja valoherkkyys. Noin 20 % migreenipotilaista kärsii myös niin kutsutusta migreeniaurasta, joka tarkoittaa migreenikohtauksia edeltäviä 5–60 minuutin ajan kestäviä neurologisia oireita, kuten esimerkiksi näköhäiriöitä, puutuneisuutta ja/tai puheen tuoton vaikeuksia.

3
Sarjoittainen päänsärky eli Hortonin syndrooma (engl. Cluster Headache) on erittäin kivulias päänsäryn muoto. Sairaudelle ovat ominaisia hyvin kivuliaat päänsärkykohtaukset, joissa kipu tuntuu toisen silmän seudulla.

Kipu kestää tyypillisesti 15 minuutista 3 tuntiin. Päänsäryn lisäksi potilaalla ilmenee kohtauksissa usein silmän punoitusta, turvotusta tai vuotoa, nenän tukkoisuutta tai vuotoa sekä hikoilua otsassa tai kasvoilla sillä puolella, johon kipu kohdistuu. Kohtaukset toistuvat 1–8 kertaa vuorokaudessa muutamasta viikosta muutamaan kuukauteen kestävän jakson aikana. Sarjoittaista päänsärkyä sairastaa alle 1 % väestöstä, ja tauti puhkeaa yleensä 20–40 vuoden iässä. Sarjoittainen päänsärky on yleisempää miehillä kuin naisilla ja harvinaista lapsilla ja nuorilla.

Sekundaarinen päänsärky

Sekundaarinen päänsärky tarkoittaa, että sen taustalla on sairaus tai vaurio, joka selittää kivun. Toissijaisen päänsäryn mahdollisia syitä voivat olla esimerkiksi:

  • Päähän kohdistunut isku tai väkivalta
  • Verisuonitauti, kuten erittäin korkea verenpaine
  • Lääkkeet
  • Aineenvaihduntataudit ja hormonihäiriöt
  • Korva- tai sivuontelontulehdus
  • Silmän, nenän, hampaiston tai suun sairaudet
  • Leuan tai kasvojen/kallon muiden osien jännitystilat
  • Psyykkiset sairaudet
  • Aivokasvain
  • Aivoverenkiertohäiriöt

 

»Päänsärky jaetaan primaariseen ja sekundaariseen päänsärkyyn.«

Diagnosointi ja hoito

Päänsärky on useimmiten ohimenevää ja vaaratonta, mutta joissakin tapauksissa, on hyvä kääntyä lääkärin puoleen. Jos päänsärky jatkuu kauemmin kuin viikon ajan tai jos joudut ottamaan särkylääkettä useamman kerran viikossa on hyvä kääntyä lääkärin puoleen. Silloin on tärkeää kuvata päänsärky mahdollisimman tarkasti, jotta lääkäri voi tehdä oikean diagnoosin.

Sinun on hyvä pystyä vastaamaan seuraaviin kysymyksiin:

  • Onko tämä ensimmäinen kerta, kun tämä kipu ilmenee? Onko sinulla ollut samanlaista kipua aiemmin?
  • Miten pitkään tämä päänsärky on jatkunut? Silloin tällöin? Kuukausia/vuosia?
  • Mihin kipu kohdistuu? Onko kipu aina samassa kohdassa vai vaihteleeko se?

hortons-diagnos

Vaarallinen päänsärky

Joskus päänsärky voi olla merkki vakavasta tai hengenvaarallisesta sairaudesta, joka vaatii nopeaa tutkimusta ja hoitoa. Siksi on hyvä tietää, mitkä varoitusmerkit on otettava vakavasti.

Jos päänsärkyyn liittyy jokin alla olevista oireista, on tärkeää hakeutua viipymättä lääkärin arvioon. Oireet voivat johtua esimerkiksi aivoverenvuodosta tai -veritulpasta, kasvaimesta tai aivokalvontulehduksesta. Siksi on tärkeää päästä nopeasti sairaalaan tutkittavaksi, jolloin asiaankuuluva hoito voidaan aloittaa viipymättä.

Seuraavat voivat olla merkkejä vaarallisesta päänsärystä:

  • Kova päänsärky alkaa hyvin äkillisesti, erityisesti fyysisen rasituksen yhteydessä
  • Päänsärky on luonteeltaan erilaista kuin aiemmat päänsäryt
  • Päänsäryn voimakkuus kasvaa päivä päivältä selvästi
  • Päänsärky pahenee yskiessä, aivastaessa tai ponnistaessa
  • Päänsärky aiheuttaa pyörtymisen tai muun tajunnan hämärtymisen
  • Kouristuskohtaukset päänsäryn yhteydessä
  • Persoonallisuusmuutokset
  • Neurologiset oireet, kuten tasapainohäiriöt, toispuoleinen voimattomuus tai toisen käden ja/tai jalan kömpelyys
  • Kuume ja niskan jäykkyys
  • Pitkään jatkuva oksentelu
MED 1370 FI - Tämä sivu päivitettiin viimeksi 11 February 2016, 10:49