Mistä päänsärystä kärsit?
Tee testi täällä!

Avun saaminen

Hortonin syndrooma on harvinainen tauti ja sen diagnosoiminen voi olla vaikeaa. Potilas on usein oireeton juuri käydessään lääkärissä ja voi joutua käymään vuosien ajan eri lääkäreillä ja hammaslääkäreillä ennen sairauden toteamista. Hortonin päänsärky sekoitetaan usein migreeniin ja moni saa alun perin hoitoa migreeniin tai sivuontelontulehdukseen. Sarjoittaisen päänsäryn oireet ovat kuitenkin hyvin erityiset ja jos ne ovat lääkärille tuttuja on taudin diagnosoiminen suhteellisen helppoa.

»Käänny terveyskeskuksen tai työterveyshuollon puoleen ja pyydä lähetettä lähimmän neurologin vastaanotolle. Itse maksamalla voi myös suoraan hakeutua yksityiselle neurologille.«

Hakeutuminen hoitoon

hortons-doctor

Jos epäilet sairastavasi sarjoittaista päänsärkyä, käänny lääkärin puoleen, jotta saat lähetteen neurologille. Voit ottaa yhteyttä myös suoraan yksityiselle lääkäriasemalle päästäksi neurologin vastaanotolle. Sarjoittaisen päänsäryn diagnosoinnin lisäksi neurologi voi sulkea pois muita kivun syitä ja ennen kaikkea tarjota tehokasta hoitoa.

Ennen lääkärikäyntiä

Diagnosoinnin helpottamiseksi on tärkeää valmistautua lääkärikäyntiin. On esimerkiksi hyvä pitää päänsärkypäiväkirjaa ja ottaa se mukaan lääkärikäynnille. Merkitse päiväkirjaan kohtausten ajankohta (päivämäärä ja kellonaika) sekä se, mitä teit, söit ja joit ennen kohtausta. On myös tärkeää etsiä tietoa sarjoittaisesta päänsärystä ja valmistautua vastaamaan seuraaviin kysymyksiin, joita lääkäri usein kysyy:

Valmistaudu seuraaviin kysymyksiin:

  • Milloin päänsärky alkaa?
  • Miten usein päänsärkyä esiintyy?
  • Kuvaile kipua. Onko se tykyttävää, jomottavaa, hakkaavaa, voimakasta?
  • Missä kohdassa päätä kipu tuntuu?
  • Miten pitkään kipu jatkuu? Sekunteja, minuutteja, tunteja vai päiviä?
  • Miten voimakasta kipu on asteikolla 1–10?
  • Onko sinulla muita oireita? Nenän tukkoisuutta, silmien vetisyyttä, pahoinvointia, hikoilua?
  • Mitä tapahtui ennen päänsäryn alkamista? Mikä saattoi laukaista sen?
  • Lievittääkö jokin asia päänsärkyä? Kipukohdan painaminen, liike, lepo, pimeys, raitis ilma?
  • Auttaako jokin lääke päänsärkyyn? Mikä tai mitkä lääkkeet?
  • Käytätkö muita lääkkeitä?
  • Otitko jotakin lääkettä, ennen kuin päänsärky alkoi?
  • Kuorsaatko tai onko sinulla univaikeuksia?
  • Tuntuuko kehosi rauhattomalta ja levottomalta, kun sinulla on päänsärkyä?
  • Haluatko olla mieluummin liikkeellä kuin levossa, kun sinulla on päänsärkyä?
  • Oletko tehnyt tai haluatko usein tehdä jotakin repäisevää kivun johtamiseksi pois? Esimerkiksi lyödä itseäsi päähän tai jyskyttää päätä seinään?

Lääkärin luona

Neurologin luona voit kuvailla oireitasi ja sinulle tehdään vastaanotolla neurologiset perustutkimukset. Joskus potilaalle tehdään aivojen tietokonetomografia tai magneettikuvaus, jotta voidaan sulkea pois muita päänsäryn syitä. Näiden tutkimusten perusteella neurologi voi diagnosoida sarjoittaisen päänsäryn ja ehdottaa sopivaa, yksilöllisesti mukautettua hoitoa.

Hoitovaihtoehdot

Sarjoittaista päänsärkyä voidaan hoitaa useilla eri tavoilla. Potilaan on usein kokeiltava eri menetelmiä löytääkseen itselleen sopivan hoitomuodon, jonka haittavaikutukset ovat mahdollisimman lieviä. Jos sinulla on diagnosoitu sarjoittainen päänsärky mutta hoito ei mielestäsi toimi, käänny lääkärin puoleen. On hyvä perehtyä eri hoitovaihtoehtoihin ja kertoa ajatuksistasi lääkärikäynnillä.

»Sarjoittaista päänsärkyä voidaan hoitaa useilla eri tavoilla. Kaksi tehokkainta akuuttia menetelmää ovat lääkkeellinen happi ja triptaanit. Lisätietoja eri hoitovaihtoehdoista saat tästä.«

Akuutit oireet

Jos sinulla on akuutteja ja sietämättömiä oireita, jotka eivät hellitä, hakeudu viipymättä hoitoon ensisijaisesti omalle terveysasemallesi, työterveyshuoltoon tai hoitavan neurologin vastaanotolle.
Vaikka sinulla olisi diagnosoitu sarjoittainen päänsärky, on tärkeää olla valppaana, jos päänsäryn luonne muuttuu. Muutos voi olla merkki jostakin vakavammasta.

Jos päänsärky muuttuu jollakin seuraavista tavoista, on tärkeää kääntyä viipymättä lääkärin puoleen:

  • Uudentyyppinen päänsärky alkaa yhtäkkiä ja sen voimakkuus kasvaa seuraavien tuntien aikana, etenkin jos samalla esiintyy pahoinvointia tai oksentelua.
  • Äkillinen ja erittäin kova päänsärky, joka on paljon pahempi kuin mikään aiemmin kokemasi.
  • Krooninen tai vaikea päänsärky, joka alkaa 50 ikävuoden jälkeen.
  • Päänsärky, johon yhdistyy sekavuutta, muistinmenetys, tasapainovaikeuksia, puhevaikeuksia tai käsien tai jalkojen tunnon ja/tai voimien heikkenemistä.
  • Päähän kohdistunutta iskua seuraava päänsärky, etenkin jos samanaikaisesti esiintyy huimausta ja pahoinvointia.
  • Päänsärky, johon yhdistyy kuumetta, niskan jäykkyyttä, pahoinvointia tai oksentelua.
  • Päänsärky, joka pahenee yskiessä tai aivastaessa.
Lisätietoja - linkkejä ja tukea

Potilasyhdistys Suomessa

Sarjoittaisen päänsäryn potilasjärjestö on oma alajaosto Suomen Migreeniyhdistyksessä. Sen kautta voit muun muassa tutustua muihin sarjoittaista päänsärkyä sairastaviin.

Haluatko yhteyden potilasjärjestöön?

Sarjoittaisen päänsäryn potilasjärjestön yhteystiedoja

MED 1370 FI - Tämä sivu päivitettiin viimeksi 25 January 2016, 09:46