Onko suomessa olemassa potilasyhdistys Hortonin neuralgiasta kärsiville?
Kyllä, sarjoittaisen päänsäryn potilasjärjestö on alajaosto Suomen Migreeniyhdistyksessä. Löydät yhdistyksen tiedot osoitteesta www.migreeni.org.
Kyllä, sarjoittaisen päänsäryn potilasjärjestö on alajaosto Suomen Migreeniyhdistyksessä. Löydät yhdistyksen tiedot osoitteesta www.migreeni.org.
Kyllä voit. On sinun ja hoitavan lääkärisi tehtävä määritellä sairausloman tarve oireidesi ja päänsärkyjaksosi keston mukaan.
Ota yhteys terveyskeskukseen, työterveyshuoltoon tai yleislääkäriin, jolta saat lähetteen neurologille. Voit hakeutua myös suoraan yksityiselle lääkäriasemalle neurologin vastanotolle. Kerro selvästi, että epäilet sarjoittaista päänsärkyä ja ota mukaan tarkistusluettelo, testituloksesi ja päänsärkypäiväkirjasi. Voit ottaa yhteyttä myös suoraan neurologiin.
Yleislääkäri voi epäillä sarjoittaista päänsärkyä, mutta neurologi on päänsäryn asiantuntija ja voi näin tehdä diagnoosin ja määrätä tehokasta hoitoa.
Sarjoittainen päänsärky esiintyy sekä miehillä että naisilla, mutta se on 2–3 yleisempää miehillä. Tauti puhkeaa yleensä 20–40 vuoden iässä ja rauhoittuu noin 65. ikävuoteen mennessä.
Tautiin ei ole parannuskeinoa, mutta oireita voidaan leivittää tehokkaasti. Sarjoittainen päänsärky loppuu yleensä noin 65 vuoden ikään mennessä, mutta joillakin potilailla tauti jatkuu ja toisilla se loppuu jo aikaisemmin. Taudista on olemassa myös krooninen muoto, jossa päänsärkykohtauksia on ympäri vuoden taukojen jäädessä lyhyiksi. Myös krooninen sarjoittainen päänsärky loppuu yleensä viimeistään 65-vuotiaana.
Sarjoittainen päänsärky on primaarinen päänsäryn muoto, mikä tarkoittaa, että se ei aiheudu mistään toisesta sairaudesta tai vauriosta. Ei ole täysin selvää, mikä päänsäryn aiheuttaa ja miksi tauti puhkeaa joillekin, mutta se tiedetään, että silmän takana ja aivokalvoissa olevat verisuonet vaikuttavat siihen yhdessä aivojen hermoston kanssa.
On olemassa taustasairauksia, joiden oireet muistuttavat sarjoittaista päänsärkyä. Oireet ovat usein kuitenkin niin erilaisia, että päänsärylle voidaan niiden perusteella epäillä muita syitä ja tutkimukset voidaan aloittaa ja kohdentaa niiden pohjalta.
Noin 5 %:lla tautia sairastavista on havaittu perinnöllisyyttä, ja nämä potilaat ovat olleet pääasiassa naisia.
Yleisin oire on vaikea, voimakas ja viiltävä kipu toisen silmän takana. Kivun kanssa samalla puolella päätä esiintyy useimmiten jokin tai joitakin seuraavista oireista: silmän vetisyys, silmän punoitus, nenän tukkoisuus tai vuoto, otsan tai kasvojen hikoilu, silmäluomen turpoaminen, silmäluomen roikkuminen tai pupillin pienentyminen. Päänsärky ilmenee säännöllisinä kohtauksina jopa kahdeksan kertaa vuorokaudessa. Lue sarjoittaisesta päänsärystä lisää täältä.