Kysymyksiä ja vastauksia

Kyllä, sarjoittaisen päänsäryn potilasjärjestö on alajaosto Suomen Migreeniyhdistyksessä. Löydät yhdistyksen tiedot osoitteesta www.migreeni.org.

Kyllä voit. On sinun ja hoitavan lääkärisi tehtävä määritellä sairausloman tarve oireidesi ja päänsärkyjaksosi keston mukaan.

Ota yhteys terveyskeskukseen, työterveyshuoltoon tai yleislääkäriin, jolta saat lähetteen neurologille. Voit hakeutua myös suoraan yksityiselle lääkäriasemalle neurologin vastanotolle. Kerro selvästi, että epäilet sarjoittaista päänsärkyä ja ota mukaan tarkistusluettelo, testituloksesi ja päänsärkypäiväkirjasi. Voit ottaa yhteyttä myös suoraan neurologiin.

Yleislääkäri voi epäillä sarjoittaista päänsärkyä, mutta neurologi on päänsäryn asiantuntija ja voi näin tehdä diagnoosin ja määrätä tehokasta hoitoa.

Sarjoittainen päänsärky esiintyy sekä miehillä että naisilla, mutta se on 2–3 yleisempää miehillä. Tauti puhkeaa yleensä 20–40 vuoden iässä ja rauhoittuu noin 65. ikävuoteen mennessä.

Tautiin ei ole parannuskeinoa, mutta oireita voidaan leivittää tehokkaasti. Sarjoittainen päänsärky loppuu yleensä noin 65 vuoden ikään mennessä, mutta joillakin potilailla tauti jatkuu ja toisilla se loppuu jo aikaisemmin. Taudista on olemassa myös krooninen muoto, jossa päänsärkykohtauksia on ympäri vuoden taukojen jäädessä lyhyiksi. Myös krooninen sarjoittainen päänsärky loppuu yleensä viimeistään 65-vuotiaana.

Sarjoittainen päänsärky on primaarinen päänsäryn muoto, mikä tarkoittaa, että se ei aiheudu mistään toisesta sairaudesta tai vauriosta. Ei ole täysin selvää, mikä päänsäryn aiheuttaa ja miksi tauti puhkeaa joillekin, mutta se tiedetään, että silmän takana ja aivokalvoissa olevat verisuonet vaikuttavat siihen yhdessä aivojen hermoston kanssa.

On olemassa taustasairauksia, joiden oireet muistuttavat sarjoittaista päänsärkyä. Oireet ovat usein kuitenkin niin erilaisia, että päänsärylle voidaan niiden perusteella epäillä muita syitä ja tutkimukset voidaan aloittaa ja kohdentaa niiden pohjalta.

Noin 5 %:lla tautia sairastavista on havaittu perinnöllisyyttä, ja nämä potilaat ovat olleet pääasiassa naisia.

Yleisin oire on vaikea, voimakas ja viiltävä kipu toisen silmän takana. Kivun kanssa samalla puolella päätä esiintyy useimmiten jokin tai joitakin seuraavista oireista: silmän vetisyys, silmän punoitus, nenän tukkoisuus tai vuoto, otsan tai kasvojen hikoilu, silmäluomen turpoaminen, silmäluomen roikkuminen tai pupillin pienentyminen. Päänsärky ilmenee säännöllisinä kohtauksina jopa kahdeksan kertaa vuorokaudessa. Lue sarjoittaisesta päänsärystä lisää täältä.

Päänsärkykohtaus voi kestää 15 minuutista 3 tuntiin, mutta useimmiten kesto on puolesta tunnista tuntiin.

Monilla potilailla päänsärkykohtaukset alkavat yöllä muutaman tunnin unen jälkeen, niin kutsutussa REM-unessa (unennäkövaiheessa). Sarjoittainen päänsärky noudattaa yksilöllistä aikakaavaa, jossa kohtaukset alkavat suunnilleen samoina vuorokaudenaikoina.

Kohtauksia on 1–8 kertaa vuorokaudessa sarjoina, jotka kestävät muutamasta päivästä useisiin kuukausiin. Sarjat toistuvat säännöllisesti ja suunnilleen samaan aikaan vuodesta. Joillakin potilailla sarjoja esiintyy useita kertoja vuodessa, mutta tauot voivat olla myös pidempiä, jolloin sarjat toistuvat kahden tai kolmen vuoden välein.

Ensimmäistä kohtausta on periaatteessa mahdotonta ehkäistä, mutta voit pienentää seuraavien kohtausten riskiä välttämällä alkoholia ja nikotiinia, jotka voivat laukaista päänsäryn uudelleen.

Kyllä. Alkoholin on osoitettu olevan pieninäkin määrinä laukaiseva tekijä päänsärkykohtauksille aktiivisen sarjan aikana.

Ei ole olemassa vahvistettua tietoa magnesiumin vaikutuksesta tautiin. Magnesiumlisä voi sen sijaan lievittää migreeniä.

Sarjoittaiseen päänsärkyyn on tarjolla sekä ehkäisevää hoitoa että akuuttia, kohtausten mukaista hoitoa. Akuuttiin hoitoon käytetään useimmiten lääkkeellistä happea tai sumatriptaania. Jos potilaalla on erittäin paljon päänsärkykohtauksia tai estohoito on juuri aloitettu, voi tilapäisestä kortisonihoidosta olla apua.

Verapamiililääkitys on usein ensimmäinen vaihtoehto sarjoittaisen päänsäryn ehkäisevään hoitoon. Verapamiili voi aiheuttaa ummetusta ja verenpaineen alenemista, josta seuraa huimausta. EKG (sydänsähkökäyrä) seurantaa suositellaan verapamiililääkityksen yhteydessä. Akuuteista hoitovaihtoehdoista triptaani-injektiot voivat aiheuttaa epämiellyttävän puristavan tunteen kaulaan ja rintakehään.

Akupunktion ei ole osoitettu tehoavan tähän taudin hoitoon. Akupunktio voi kuitenkin auttaa niin kutsuttuun toissijaiseen jännitykseen, joka aiheuttaa kipua pään, niskan ja hartioiden alueella pitkien voimakkaiden päänsärkykohtausten seurauksena.

Missään tieteellisessä tutkimuksessa ei ole todettu kannabiksen vaikuttavan sarjoittaiseen päänsärkyyn.

Ei. Sarjoittainen päänsärky ja migreeni, mukaan lukien silmämigreeni, ovat eri tauteja.

Tautien oireet ovat erilaisia. Migreeni on tykyttävä päänsärky, joka kestää 4–72 tunnin ajan. Sarjoittainen päänsärky aiheuttaa silmän alueella vaikeaa ja voimakasta kipua säännöllisinä kohtauksina. Tämä testi voi antaa viitteitä siitä, mistä päänsärkytyypistä voi olla kyse sinun kohdallasi.

Kohtausten kesto ja kivun voimakkuus. Sarjoittaisessa päänsäryssä kipu on niin voimakasta, että potilas ei voi olla paikallaan, kun taas migreenikohtauksen yhteydessä potilaat hakeutuvat mielellään lepoon.

Sinun on hakeuduttava neurologille, joka voi paitsi diagnosoida sarjoittaisen päänsäryn myös sulkea pois muut kivun syyt. Sarjoittaisen päänsäryn diagnoosia ei voida varmistaa millään menetelmällä, kuten röntgenillä, vaan diagnoosi perustuu oireisiin, kestoon ja kliiniseen tutkimukseen.