Sarjoittaisen (Hortonin) päänsäryn hoito

Hortonin päänsäryn akuuttihoito ja ehkäisevä hoito

Hortonin syndrooman hoito jaetaan akuuttihoitoon ja kohtauksia ehkäisevään hoitoon. Akuutin hoidon tarkoituksena on pysäyttää käynnissä oleva päänsärkykohtaus mahdollisimman nopeasti, kun taas ehkäisevällä hoidolla pyritään vähentämään kohtausten määrää tai parhaimmassa tapauksessa estää ne kokonaan. Tehokkain hoito voidaan saavuttaa yhdistämällä erilaisia akuutteja ja ehkäiseviä menetelmiä.

Sarjoittaisen päänsäryn akuuttihoito

Sarjoittaisen päänsäryn kipukohtaukset ovat erittäin tuskallisia, minkä vuoksi akuutilla hoidolla on voitava nopeasti lievittää kohtausta. Kaksi tehokkainta ja tutkituinta akuuttia hoitovaihtoehtoa ovat lääkkeellinen happi ja triptaanit. Yhdistelmällä hoitovaihtoehtoja hoidon tehoa voidaan lisätä.

»Kaksi tehokkainta akuuttia hoitovaihtoehtoa ovat lääkkeellinen happi ja triptaanit.«

horton-70

Lääkkeellinen happi

Lääkkeellinen happi lisää veren happimäärää ja saa verisuonet supistumaan, jolloin päänsärky saattaa hävitä kokonaan tai osittain 10–15 minuutin kuluessa. Päänsärkykohtauksen aikana potilas hengittää kasvomaskin läpi 7–15 litraa happea minuutissa 15–20 minuutin ajan. Hoito tehoaa noin 70 %:lla potilaista välittömästi lopettamalla kohtauksen tai viemällä kivulta terävimmän kärjen ja tekemällä siitä näin siedettävämpää. Lääkkeellinen happi on korvattava reseptilääke. Haittavaikutukset ovat vähäisiä ja happihoito voidaan toistaa niin monta kertaa vuorokaudessa, kuin tälle on tarvetta. Happi toimitetaan potilaan kotiin ja hän huolehtii hoidosta itse lääkärin ohjeiden mukaan.

horton-70-80-procent

Triptaanit

Triptaanit ovat migreenin ja sarjoittaisen päänsäryn hoitoon käytettäviä täsmälääkkeitä. Ne supistavat verisuonia ja vähentävät kipuvälittäjäaineiden vapautumista. Päänsärkykohtauksen alkaessa potilas pistää ihon alle esitäytetyllä ruiskulla 6 mg sumatriptaani nimistä triptaania. Enimmäisannostus on kaksi annosta vuorokaudessa, ja pistosten välillä on oltava vähintään tunti aikaa. Pistokset otetaan useimmiten vatsaan, reiteen tai pakaraan, joissa ihonalaista rasvaa on yleensä eniten. Lääke imeytyy nopeasti verenkiertoon ja päätyy siihen osaan elimistöä, jossa sen on tarkoitus vaikuttaa (aivoihin). Hoito tehoaa 70–80 %:lla potilaista, joilla kipu lievenee tai häviää 5–10 minuutin kuluessa. Triptaanit ovat tehokas akuutti hoitomuoto, mutta eivät ehkäise tulevia kohtauksia. Ihon alle annettavan injektioiden lisäksi triptaaneihin kuuluvia sumatriptaania ja tsolmitriptaania on saatavina nenäsumutteina.
Hoidolla ei ole vakavia dokumentoituja haittavaikutuksia, mutta se voi aiheuttaa kaulaan ja rintakehään puristavan tunteen, joka on vaaraton, mutta voi tuntua epämiellyttävältä. Triptaaneja ei saa käyttää, jos potilaalla on ollut aivoverenkiertohäiriöitä, sepelvaltimotauti tai hoitamaton verenpainetauti.

hortons-30–45-min

Muut akuutit hoidot

On olemassa useita muita akuutteja hoitomenetelmiä, joista voi olla apua sarjoittaisen päänsäryn hoidossa, mutta ne vaikuttavat vasta 30–45 minuutin kuluttua. Triptaaneihin kuuluvia sumatriptaania ja tsolmitriptaania on saatavina nenäsumutteina samoin kuin lidokaiini-nimistä paikallispuudutetta.

Sarjoittaista pääsärkyä ehkäisevä hoito

Ehkäisevällä hoidolla pyritään pidemmällä aikavälillä vähentämään päänsärkykohtauksia tai lopettamaan ne kokonaan. Yleensä se on akuutin hoidon lisä potilailla, joilla on enemmän kuin kaksi päänsärkykohtausta vuorokaudessa tai joilla sarjat ovat pitkiä. Useimmiten kahden eri hoidon yhdistelmä toimii hyvin, mutta Horton-potilaat ovat yksilöllisiä ja hoito on mukautettava kunkin potilaan omiin tarpeisiin. Siksi on tärkeää, että hoidon toteuttaa neurologi, joka tuntee sekä taudin että potilaan.

»Ehkäisevällä hoidolla pyritään pidemmällä aikavälillä vähentämään päänsärkykohtauksia tai lopettamaan ne kokonaan.«

Ehkäisymielessä hoidossa voidaan käyttää esimerkiksi seuraavia lääkkeitä ja hoitoja:

Kalsiumestäjät Käytetään sekä sarjoittaisen päänsäryn episodisessa että kroonisessa muodossa. Yli 70 %:lla potilaista ehkäisevä vaikutus on hyvä ja lääke voidaan yhdistää triptaaneihin. Yleisiä haittavaikutuksia ovat ummetus tai kova vatsa.

Kortisoni Kortisonia voidaan antaa lyhytkestoisena hoitona 2–3 viikon ajan ja se auttaa 60 %:ssa tapauksista. Sitä käytetään vaikeassa sarjoittaisessa päänsäryssä, johon liittyy paljon kohtauksia tai odotettaessa juuri aloitetun estohoidon tehoamista.

Litium Litium on vaihtoehto vaikean kroonisen sarjoittaisen päänsäryn hoitoon. Hoitavalla lääkärillä on oltava pitkä kokemus taudista ja potilaalta on otettava säännöllisesti verikokeita, jotta haitalliset vaikutukset munuaisiin ja kilpirauhaseen voidaan ehkäistä.

Operatiiviset hoidot Sarjoittaisen päänsäryn operatiiviset hoidot kuten esimerkiksi DBS (deep brain stimulation, hypotalamuksen sähköinen stimulaatio), okkipitaalihermon stimulaatio tai SPG (sphenopalatiiniganglion stimulaatio). Näitä kokeellisia hoitomuotoja voidaan harkita erittäin vaikeasta kroonisesta sarjoittaisesta päänsärystä kärsivillä potilailla, joilla lääkehoidot eivät tehoa riittävästi.

Käyttäytymisterapia Sarjoittaista päänsärkyä sairastavalla esiintyy melko usein myös masennusta tai ahdistusta. Näin käyttäytymisterapia voi olla tehokas lisä lääkehoitoon. Rentoutumisharjoitukset, biopalautehoito, kognitiivinen käyttäytymisterapia ja stressinkäsittely ovat esimerkkejä menetelmistä, joilla potilasta voidaan auttaa parantamaan kivun käsittelyä ja tunnetta taudin hallinnasta.

Itsehoito

Seuraavat toimet voivat auttaa välttämään kohtauksen päänsärkysarjan aikana:

Noudata säännöllistä unirytmiä ja nukkumaanmenoon liittyviä rutiineja.
Vältä alkoholinkäyttöä. Alkoholi voi laukaista nopeasti päänsäryn kohtaussarjan aikana.

Uni ja unitottumukset

Univaikeuksien ja sarjoittaisen päänsäryn välillä on havaittu yhteys. Päänsärkykohtaukset alkavat usein yöllä ja monet alkavat siksi pelätä nukahtamista. Tämä rikkoo unirytmin ja potilaasta tulee lamauttavan väsynyt. Joillakin auttaa kuitenkin vuoteen tyynypäädyn korottaminen 20–25 cm:llä.

Päänsärkypäiväkirja

Sarjoittainen päänsärky on yksilöllinen tauti, ja sen laukaisevat tekijät vaihtelevat potilaan mukaan. Siksi potilaan on hyvä pitää päänsärkypäiväkirjaa, johon hän merkitsee kohtausten ajankohdan (päivämäärä ja kellonaika) sekä sen, mitä hän on tehnyt, syönyt ja juonut ennen kohtausta. Näin voidaan nähdä, mitä kaavaa päänsärky noudattaa, ja mahdollisesti selvittää mikä laukaisee kohtaukset.

Päänsärkypäiväkirja (pdf)

»Alkoholi voi laukaista nopeasti päänsäryn kohtaussarjan aikana.«

MED 1370 FI - Tämä sivu päivitettiin viimeksi 25 May 2016, 12:46